tiistai 1. huhtikuuta 2014

the day I became meri teacher

Today was fun. Aamulla herättii seiskalta ja käytii 15 minuutin kävelyllä vuorilla. Aamusta asti aurinko paisto kirkkaalta taivaalta. Iltapäivällä käytii Gokseongin keskustassa ilmottamassa Borim autokouluu ja käyttää kolme poikaa parturissa. Mie muistan mite ite nuorena aatteli et pojat näytti kivemmalta "pitemmillä" hiuksilla eikä suoraa parturista tulleena, mut nii se mieli vaa muuttuu ku vanhenee :D pojat ei kyllä ollu ilosia. Reksin vaimo käytti meiät salaa syömässä ddeokbokkia (muut oppilaat ois kateellisia) ja pojat kävi viel ostaa jäätelöäki (jee ne osti miulle ja weipinilleki vaikkei pyydetty!) Keskustassa näky enemmä kirsikkapuun kukkia. Tääl mei pihas on vaa yksittäisiä puita ni se ei näytä yhtä vaikuttavalta, toivottavasti miun kamera ei missaa niitä.

Päivällä meil oli viimein aikaa jutella näistä mei enkun tunneista. Kertoivat että juu illal haastatelkaa niitä yksitelle et kui hyvii ne on enkussa. Mei pitää jakaa ne kahtee ryhmää, koska osa puhuu ja ymmärtää hyvi ja osa ei osaa ees aakkosia tai numeroita kunnolla. Sovittii Weipinin kaa et mie saan harteilleni paremmin osaavat. ("High Class" niiku miu oppilaat sano) Mistä oon kyllä ilone koska tykkään mieluummi keskustella ku opettaa aakkosia :D Vanhimmat oppilaat ei osallistunu ainakaa tänää koska niitte pitää opiskella ahkerasti sellasee tosi isoo kokeesee mikä korealaisil on keväisi, joten seuraavaks olin pienessä luokkahuoneessa kolmen 15-16 vuotiaan korealaisen pojan kanssa sellai terve mistäs jutellaa. Moonchan on onneks puhelias ja osaa enkkua hirmu hyvin joten ei oikeestaa ollu mitää ongelmaa (miettikää, tyyppi on 16 ja on viettäny kolme kuukautta kanadassa ja asunu vuoden kiinassa) Heti ekaks ne kysy miun nimeä, ikää ja onko poikaystävää. Just ne perus kysymykset mitkä koreassa kuulee aina :D aluks oltii tietty vähä awkward mut kiitos Chanin joka alko kysellä ni päästii vauhtii nopeesti ja aika lens. Siinä se oikeestaa oli, pojat kyseli miusta, miun mielipiteistä ja suomesta kaikkee. Et mitä mieltä oon tästä koreassa, millasta tää on suomessa. Oli nii söpöö ku ne alotti lähes joka kerta lauseen sanomalla "Meri teacher" siks oon meri koska koreas ei harrasteta kahta samaa vokaalia peräjälkee ja on olemassa korealaine nimi Meri. Hahah koska mie ymmärrän koreaa tajusin mitä ne kaks vähä ujompaa poikaa puhu keskenää ja puhuin iteki välillä koreaa ja sit piti muistuttaa et english please haha :D niitten kaa oli hauskaa. Chani ehotti et voidaanko mennä vakoilee mitä Weipinin luokka tekee ni hiippailtii sinne ja woah Weipin näytti oikeelta opettajalta seisomassa luokan eessä kirjottamassa taululle ja miun oli pakko verrata sitä omaa "tuntiini" joka on enemmänki iltakerho jossa vaa rupatellaa :D mikä on kyl toisaalta okei koska miun tehtävähä on harjottaa niitten enkun keskustelutaitoja. En vaa tiiä viel et mite teen noista tunneista mielenkiintosia etenki ku nää on tän ikäsiä ja kaikkee. Asiaa ei auta et mie oon enemmänki kaveri ku opettaja koska meil ei oo nii montaa vuotta ikäeroo.

Joka tapaukses oli kivaa oli hauskaa, poikien kaa oli tosi kiva jutella ja alun jälkee oltii tosi puheliaita ja ilosia joten eiköhä meist tuu viel läheisii täs kolmen kuukauden aikana. Ne kehu miun koreaa ja taas miulle sanottii etten oo täysin epä-korealainen. Tunnin loputtua jäätii juttelee sinne viel ku reksin vaimo tuli ja kaikki vuorotelle luetteli perheenjäsenensä ni mie vahingossa automaattisesti alotin sanomaa koreaks umma, appa ja sain kaikki nauramaa ja jällee sanomaa et oon korealaine :D toine asia mitä kehutaan paljo on miun syömäpuikkojen käyttö. Myöskin aina ku tavataa uus aikuine korealaine ja se kuulee ku puhun koreaa, ni ku lähen huoneesta pystyn silti kuulee ku se kysyy mite oon oppinu koreaa ja vastaus on aina "by watching dramas"

Täs koulun vieres on tavallaa oma pieni kylänsä, sellai puol Räihää supistettuna pienee tilaa ni tossa pihalla näkee paljo keski-ikäsiä ja vanhuksia. Monet nauraa hämmentyneenä jos tervehin niitä korealaisittai ja tänä aamuna yks mummeli hekotteli miulle "tää kaveri ymmärtää nii hyvi koreaa" ja käppäili tiehensä. 

Ruoka, ohh. Kaikki kysyy tykkäänkö siitä ja etenki tykkäänkä kimchistä ja se on se kysymys mistä en tykkää, koska kimchi on tosi tulista ja muutenki voimakkaan makusta enkä oikee tiiä mitä mieltä olla siitä ni mite sen selittää korealaiselle jonka kansallisylpeys se on? Toiseksee miun pitää syödä paljon koska on epäkohteliasta olla syömättä etenki jos joku vanhempi tarjoo siulle jotai se on syötävä vaikka oisit täys tai et pahemmi tykkäis. Mut miun keho ei oo viel tottunu siihe et syödää kolme kertaa päivässä eikä sen useemmi joten miulla on tavallaa aina nälkä vaik söisin paljo ni melkei heti sen jälkeeki. Ehkä korealaises ruuas on jotai maagista. 

Saatiin viimein jonkinmoine lukujärjestys (joka on kylläki kaikki koreaks) et mitä nää oppilaat puuhaa tääl. Huomenna on farming day eli taidetaa tehä ulkohommia koko päivä. Ehkä? No paljon joka tapauksessa. Ja meil on enkun tunnit joka päivä ilta seittemästä kaheksaa. Jep, illalla. Nää ei nimittäi tuu koulurakennuksesta ku vast ysiltä illalla. Et miettikääs sitä ja muistelkaa niitä aikoja ku valitettii mite koulua on kolmee iltapäiväl ja se on myöhää :D

1 kommentti: