Tänään tuli sitten ostettua lentoliput Koreaan. En oo ihan varma miten tässä näin pääs käymään, enkä taatusti oo vielä edes tajunnut että oon ihan oikeasti menossa takaisin. Onhan miun tehny mieli mennä käymään jo pitemmän aikaa, kun on aika ikävä niitä ihmisiä. Ja nyt sitte ku tuli kevät niin tulee kaikki muistot mieleen. Siitä tuli nimittäin tällä viikolla tasan vuosi ku menin ekan kerran Koreaan.Tosiaan nyt oon menossa kolmen viikon päästä sellaselle puolentoista viikon reissulle. Oli hieman extempore päätös tämä, yleensähän ne lentoliput hankitaan vähintään paria kuukautta enne reissua (ainaki tälläset kalliimmat). Niiku sanoin oon jahkaillu että meniskö vai eikö menis, ni helmikuussa tavotin viimein Moonchanin facebookista jonka kanssa sitte juteltiin, ja Moonchan sai miut suostuteltua aika hyvin :D Se on matkustettava nyt tai vasta syksyllä, koska mahdollisten kesätöiden takia on parempi mennä ennen toukokuuta (ja sitä paitsi toukokuussa on koreassa jo ihan liian kuuma hahah).
Ihan vaan meinasin Seoulissa hengailla ja tavata kavereita, sekä mennä sit kans viideks yöks Gokseongiin koululle. Tää on ainakin tän hetkinen suunnitelma. Viestittelin reksin vaimon kanssa tossa yks päivä ja kyselin että onko niillä mitään ihmeellistä silloin vai voinko tulla käymään, niin ne siellä innostu ja sano että ilman muuta ja viivy iha nii kaua ku haluut :) Keksin niille jo mukavat pienet tuliaisetkin mitkä aion viedä täältä Suomesta sinne ;) on hauska huomata mite ekaa kertaa mentäessä en tienny yhtää mitä ostais niille lahjaks, mut nyt ku tuntee ne ihmiset on tosi helppo keksiä pientä vietävää.
Oon ihan super innoissani tästä, oon haaveillu takas menemisestä siitä lähtien ku palasin Suomeen, ja oon kuvitellu mahdollisia tilanteita ja tapahtumia päässäni aina unettomina öinä. Toisaalta voin kuvitella hyvin miten asiat tulee menemään reissussa, mutta toisaalta taas korealaiset osaa yllättämisen taidon, ja sen lisäksi asiat on kuitenki muuttunu vuoden aikana. Eikä sitä nyt normaalistikaan kaikki mee suunnitelmien mukaan.
Siks miusta myös tuntuu että miuta jännittää vähintään yhtä paljon ku viime kerrallakin, ellei enemmänki. Ekalla kerralla sitä vaan hyppäs rohkeasti tuntemattomaan alottaen puhtaalta pöydältä, mut tällä kertaa miulla on jo siellä historiaa ja ihmissuhteita, mikä on toki plussaa. Jännittää se silti että mikä on muuttunu, ollaanko edelleen yhtä hyviä kavereita vaikka aikaa on kulunu eikä olla pidetty yhteyttä nii usein ku haluis jne... Ja se että ketä kaikkia siellä sitte tapais, pystyykö ees tapaamaan kaikkia ketä haluis. Kaikkee tällästä turhaa jossittelua mitä tykkään harrastaa :D
Suurimmaks osaks oon kuitenkin vaan innoissani enkä malttais oottaa. Onneks siihen on vaan kolme viikkoa! Se ei oo aika eikä mikään. Ootan erityisen innolla koululle menemistä, koska siellä on enää kaks miun entisiä oppilaita + kolme tuttua lapsosta, mutta muuten siellä onki sitte monta uutta kasvoa. Ootan innolla niitten uusienki oppilaiden tapaamista ja niihin tutustumista. Sen lisäks koulua on vähä siivottu ja uudistettu, ainakin näkemieni kuvien perusteella. Jos kaikki menee hyvin ni pitäis tulla tosi kivat neljä päivää siellä!
Tottakai ootan myös shoppailua ja ihan vaan koreassa olemista. En vielä tiiä miten aion päiväni Seoulissa viettää, mutta voipi olla että meen ihan fiilispohjalla etenki ku en tiiä vielä jos/kun treffailen kavereita että milloin ja kenen kanssa ja missä.
Vielä ois kolme viikkoa aikaa odottaa ja tehdä loputki matkasuunnitelmat, majapaikan varaamiset sun muut. Luultavasti voisin kyllä punkata Jihyen luonakin mutta mieluummi ehkä kuitenki yövyn guest housessa enkä myöskään haluu olla vaivaks. Nähtäväksi jää toteuttaako Korea edelleen miun jokaisen toiveen ;)
