Viime keskiviikkona pakattii auto ja polkupyörät matkaa ja ajettii Imsil nimisee kaupunkii. Käytii siel vähä patikoimassa vuorella (onneks vaa vähän matkaa, se on rankkaa puuhaa) ja yövyttii sit siellä majatalossa. Ne oli hienot majatalot mut en saanu hyvi nukuttua koska oli vähä ahdasta ja Busan lapset ei sulkenu suitansa vaik huomautin siit kolmesti.
Torstai ja perjantai kulu pyörräillessä. Torstaina lähettii Imsilistä ja pyöräiltii 8h (75km) melkei Gokseongii asti. Se oli aluks rankkaa koska ne polkupyörävaihtoehdot mitä miulle oli ei ykskää sovi miun vartalolle. Miul on liian pitkät jalat. Toiseksee ne on kaikki näitä matalatankosia malleja ni päivän lopussa oli selkä jumissa. Ekaks aattelin et on vähän huvittavaa et kaikki oppilaat ajaa pyörillä ja kolme eri autoo ajaa mukana mut se osottautu tarpeelliseks. Jouduin vaihtaa polkupyörää kahesti enkä ollu ainut kenel tuli jotai vikaa matkan aikana. Sen lisäks tapahtu kaatumisia ja pieni onnettomuus. Meitsi selvis naarmuitta, jee! Pysäheltii matkan aikana tosi usein, osittai siks et porukka pysyy kasassa eri tahtii polkevista huolimatta ja myös juotii ja syötii pieniä eväitä. Molempina päivinä syötii lounas ulkona, laitettii pikanuudelit pataa porisemaa.
Vaikken kaatunu satutin silti itteni. Aurinkorasvan lisäilystä huolimatta kaheksan tunnin jatkuva auringossa oleskelu on liikaa miun valkoselle iholle joten onnistuin polttamaan käsivarteni. Vasen ei niinkää mitä nyt kyynärtaipeesta, mutta oikee oli aika hurjan punane etenki seuraavana päivänä. Kaunis t-paitaraja rusketus tuloillaan. Noh, en ollu ainut! Korealaisilla punotti posket myös ja pojilla lähes kaikilla komeilee t-paitarajat kanssa :D tänäänki pojat vitsaili ulkohommien jälkee (joka myös tapahtu paahtavassa auringossa) et Meeriki muuttuu valkosesta mustaks. Jepjep.
Perjantaina oli tosi tosi kivaa. Jatkettii pyöräilyreissua melkei siitä mihi torstaina jäätii (tultii kumminki nukkumaa koululle) Tällä kertaa tie oli erilaine, ylämäkiä ei juuri ollu ja puut toi varjoa ni oli tosi miellyttävä ajaa. Olin myös jo tottunu hieman epämukavaan polkupyörään ni ajaminenkaa ei tuntunu pahalta. En tiiä monta kilometriä ajettii mut lähelle Seokgokia (kotia). Lounaan jälkee käytii viereisessä kalamuseoakvaario-paikassa jossa oli paljo jänniä kaloja mitä käytii ihastelee. Ku oltii tultu reissumme päähä pysähyttii pienelle joelle. Alkuperäinen keino saada oppilaat veteen oli sanomalla se kuka nappaa kalan saa lihaa illallisella mut vaikka Hun itse asiassa onnistuki siinä se ei koskaa toteutunu. Suurin osa kuitenki hyppäs rohkeesti veteen, minä mukaan lukien. Aluks en suunnitellu kastuvani jalkoja pidemmälle mut vesisota vei voiton. Vesikää ei ollu yhtää kylmää, tai sit miulla vaa oli liia kuuma.
Miusta se oli hieno kokemus, oon aina halunnu kokeilla pitkän matkan pyöräilyä (miun päivittäine 20km ei lasketa) ja vielä tälleen isossa porukassa. Muutenki tykkään pyöräilystä älyttömästi. Jotenki kaikki luokkaretket ja muut kliseiset seikkailut mitä en koskaa suomessa koulussa ollessani päässy kokemaa saan nyt täällä, vaikka oonki opettajan roolissa. Tosin en mie nyt itteäni nii opettajaks tunne.
Pikkusisko Nooran kanssa ku juttelin se mainitsi et ne oli äitin kaa pohtinu että miusta taidetaan täällä pitää hyvää huolta ja se pitää ihan paikkansa. Miun palaneiden käsivarsien vointia kysellään ahkeraan, lainaillaan kevyitä pitkähihasia ja tyrkytetään hattua, aurinkorasvaa, ruokaa ja juotavaa yhtenään. Etenki Do Ho on miusta jatkuvasti huolissaan ja huomaa heti jos joku on vialla ja pitää huolta.
Sunnuntaina yllättäen kaikki lähtiki ulos Gwangjuun. Suurimmaks osaks pojat meni pelihuoneisii, mie menin Busanin oppilaitten, mei tyttöoppilaitten ja Do Hon kaa Gwangjun eläintarhaan ja huvipuistoon. Toinen mistä tykkään paljo on eläintarhat ja meil oliki hauskaa. Korealaisee tyylii eläintarha ja huvipuisto on yhessä, joten se huvipuisto ei ollu kamalan iso mut hauskaa oli silti. Do Ho raahas miut neljää eri hurjan näkösee laitteesee joista suurin osa osottautu kuitenki tosi hauskoiks. Huvipuistolaitteet on oikeestaa iha samantyylisiä ku suomessa, Viikinki laivaki löyty (ja missä käytii).
Ylös kiipeemisen jälkee juotii raikasta pohjavettä.
Suurimmaks osaks matkaa molempina päivinä pyöräiltii joen vieressä.
Seomjangang river. Heiteltii leipiä kivillä veteen. Etsi Meeri!
Mie ja Do Ho ihmetellään fisuja :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti